-9 C
Oulu, Finland
maanantai, 26.02.2018, 00:51
Kaduilla parveilee ihmisiä. Eteen avautuu askel askeleelta mielenkiintoinen, jännittävä ja rosoinen kaupunki. Olemme tulleet Kuala Lumpuriin. Matka kesti Melakasta Kuala Lumpuriin noin kolme tuntia. Bussiterminaalista jatkamme vielä metrolla kaupunkiin. Aurinko paahtaa höyryävänä asemarakennuksen takaa. Lähdemme tepastelemaan kohti hotellia. Ihmiset kyyristelevät kuumassa, asfaltin hehkuttamassa helteessä. Lämpö on kietonut kaupungin syliinsä kuin olisimme turkin hihassa. Kuala Lumpur on Malesian suurin kaupunki ja liittovaltion...
Siinä niitä nyt on - kahvipapuja suoraan edessämme. Tuoreena pensaassa. Silmiemme edessä. Kädessämme. Juuri niitä kahvipapua, jota me Suomessa paljon juomme. Tämä COLOMBIAN COFFEE`ksi kutsuttu kahvilaji on 100 prosentista Arabica-kahvia, jotka tuotetaan kahvikolmioalueilla 2 000 metriä merenpinnan yläpuolella. Jotenkin näky juovuttaa; edessämme on kahvipensaita silmänkantamattomiin. Ne levittäytyivät kaikkialle vuoren rinteille, välillä ne ryhmittäytyivät avocadopuiden lomaan. Vihreiden sävyt lainehtivat kuin loppukesän kypsät niittyvainiot....
Olemme molemmat hyvän ruuan ystäviä. Haluamme maistella, haistella, kokeilla ja saada myös vinkkejä kotiin viemiseksi. Turkkilainen ruoka on meidän molempien mieleen, sillä turkkilainen keittiö on mausteiden keittiö. Seuraavan matkakohteemme valitsimmekin pelkän herkuttelun perusteella. Halusimme päästä arabien maustekaravaanien kyytiin, huikeiden, värikkäiden, tuoksuvien mausteiden maailmaan. Kaikki nämä makua ja säilyvyyttä antavat mausteet tulivat aikanaan Eurooppaan Turkin kautta. Heillä on siis jotakin...
Juuri kun kuvittelimme nähneemme kaikki sateenkaaren värit Salentossa – näimme niitä lisää ja vielä enemmänkin! Astuessamme bussista Filandian keskusaikiolle (jonka nimi on myös Simon Bolivar), huokasin ihailusta. No nyt on söpöä, kaunista ja somaa! Ole’! Olemme tulleet yhä syvemmälle Kolumbian maaseudulle, Filandiaan. Se on Salennon naapurikaupunki. Kiinnostuimme tästä pienestä kaupungista, sillä matkan tässä vaiheessa kaikki aito, pienempi, syrjäisempi ja tuntemattompi...
Olemme hyvän ruuan ystäviä. Uskallamme kokeilla erilaisia ruokia. Tiedämme nyös, että meidän läheisissä, ystävissä - ja blogin lukijoissa on paljon kulinaristeja. Ruoasta kirjoittaminen on haastavaa. Se on herkkä ja vaikea laji. Olen yrittänyt vältellä aihetta matkan tähän vaiheeseen asti. Olen kiertänyt sitä kuin kissa kuumaa puuroa. Mutta nyt meiltä on kysytty suoraan ruoasta: ”Mitä hyvää ja uutta olette matkallanne...
Vietettyämme joulun lepäillen hotellissamme ja sen lähialueella, aloimme kaivata jo muitakin maisemia. Lähdimme tutustumaan Krabin provinssiin – ja törmäsimmekin kahteen hyvin erilaisen, lähes tulkoon ääripäihin: Krabi Towniin ja Ao Nangiin. Otimme hotellin vierestä tuktukin, paikallisen mopotaksin ja huristelimme sillä puolen tunnin päähän alueen hallinnolliseen keskukseen, Krabi Towniin. Istahdimme mopon kaksinistuttavalle perätuhdolle ja kuullessamma kova äänisen moottorin, alkoi veri virrata kiivaammin...
Yön pimeys ja aamunkajo tervehtivät toisiaan kun astumme ulos majapaikastamme. Can Thonin, Etelä-Vietnamilaisen kaupungin katulamput piirtävät esiin hiljaisen kadun, jonka ympärillä heräilevä kaupunki venyttelee jäseniään. Kuljemme hiukan aikaa pääkadun vartta, puikahdamme kapealle, utuisen hämärälle kujalle, kunnes katuvalot katoavat lähes kokonaan selkämme taakse. Nousevan auringon ensisäteet pilkistävät räystäiden raoista. Valonkajo paljastaa ajan ja kosteuden kuluttaman laiturialueen. Edessämme avautuu suotuveneiden ja...
Kuvasin aiemmalta matkaltamme Kambodzassa kokemiamme ahaa-elämyksiä suola-altailta ja pippurifarmilta. Aloitin silloin postauksen kirjoittamalla: ”Tiedättehän sen tunteen, kun näette tutun asian uusin silmin. Kun se tuiki tavallinen, arkinen ja jokapäiväinen asia muuttuu kuin silmänräpäyksessä uudeksi, tuoreeksi ja mielenkiintoiseksi. Näin meille kävi täällä kävi...” Ohessa mainitsemani postaus: https://aikuisinamatkalla.fi/2017/03/28/ahaa-elamyksia-kampotissa/ Ja niin meille kävi jälleen kerran. Nyt täällä Kolumbian Andesissa. Tarina kahvista Asuimme kahvifarmilla muutaman päivän ajan...
Olen matkojemme aikana löytänyt itsestäni uudestaan ihmettelyn taidon. Toki ihmettely ja uteliaisuus on kuulunut aiemminkin tieteen tekemisen perusoletukseen, mutta nyt tarkoitan sitä tunteenomaista ihmettelyä, jopa lapsenomaista uudelleen näkemisen ja hahmottamisen taitoa. Tätä kaupunkia, pientä Jardiniakin minä ihmettelen. Mutta uskoisin, että jos olisit täällä vierellämme, niin uskon, että sinäkin ihmettelit. Ja ihasteliset. Katukuvaa Meitä tervehtivät kaiken ikäiset miehet, joista useat ovat pukeutuneet sombreroihin...
Uuden vuoden juhlinta on Banoksessa päättymässä. Nousemme varhain aamulla Banoksesta Riobambaan menevään bussiin. Tarkoituksemme on pitää siellä tulevien päivien perusleiriä. Aikomuksemme on vaeltaa Chimborazolle, Ecuadorin korkeimmalle tulivuorelle. Tämä olisikin Etelä-Amerikan matkamme viimeinen vuorivaellus, sillä seuraavaksi suuntaamme eteläisimme Andeille. Bussin ikkunassa vilahtaa kunnioitustamme herättänyt Mama Tungurahua. Salaperäisenä ja tyynenä. Tullessamme perille Riobambaan, yllätyimme sen hiljaisista kaduista. Käytännöllisesti katsoen koko kaupunki näytti olevan...

Säätiedot

Oulu, Finland
hajanaisia pilviä
-9 ° C
-9 °
-9 °
85 %
3.6kmh
76 %
ma
-7 °
ti
-13 °
ke
-11 °
to
-9 °
pe
-12 °