18.2 C
San José
perjantai, 04.12.2020, 13:51
Onneksi annoimme El Salvadorille mahdollisuuden!
Toivotamme Vapun, pyhän Valburgin tervetulleeksi luoksemme Costa Ricaan, vaikka ihmiset ovatkin tällä pallonpuoliskolla täysin tietämättömiä juhlapäivästämme ja siihen liittyvistä perinteistä. Koska korona-aika on tuonut kaikkialle maailmaan paljon inhimillistä murhetta, tuntui iloisen kevään juhlan ajatteleminen ensin hyvin oudolle ajatukselle. Toisaalta Vappu on kansallinen liputuspäivämme ja siihen kiteytyy monipolvinen, vuosituhansien takaa kulkeutunut kulttuuriperintö, päätimme viettää juhlaa omalla pienellä kotoisalla...
Kerroin aiemassa postauksessa projektista, jonka tarkoituksena on ulottaa julkinen vesijohtojärjestelmä myös tänne vuorille, jossa asumme. Kaikkien saataville, myös vähävaraisille. Kuten kerroin, meillä tilanne on ollut koko ajan hyvä, sillä talossamme on jo oma kaivo yhdessä muutaman naapurin kanssa. Vesijärjestelmämme on toimiva, mutta kuten totesin, siinä on oma haavoittuva puolensa. Entä jos yksityinen kaivo ehtyy tai kontaminoituu liasta?
Meiltä usein kysytään: ”Kasvaako teidän pihapiirissänne ”etelän” hedelmiä?” Vastaus: Kyllä kasvaa. Ei yksin meidän tontilla, mutta pihapiirissä, joka on myös meidän käytettävissä ja ulottuvilla. Saamme tuoreena satokauden rytmin mukaisesti muun muassa banaaneja, appelsiineja ja mandariineja. Siinä varmaan ovat ne tutuimmat. Pihapiirissämme kasvaa muutakin kuin hedelmiä, esimerkiksi villejä kirsikkatomaatteja.
Tämän postauksen myötä jätämme haikeat hyvästit Kolumbialle. Kolumbia osoittautui monessa mielessä erinomaiseksi paikaksi matkustaa ja oleilla. Liikuimme Kolumbiassa etelästä pohjoiseen - ja saimme tutustua maisemien lisäksi myös kattavasti kolumbialaiseen keittiöön. Ruoka, sen kautta saadut uudet maut, aromit ja sävyt antavat jo yhden parhaista syistä matkustaa. Mottomme ruoan suhteen on: maassa maan tavalla. Istumme kolumbialaiseen ruokapöytään ja laitamme omat ennakkoluulot, rutiinit...
Kuvasin aiemmalta matkaltamme Kambodzassa kokemiamme ahaa-elämyksiä suola-altailta ja pippurifarmilta. Aloitin silloin postauksen kirjoittamalla: ”Tiedättehän sen tunteen, kun näette tutun asian uusin silmin. Kun se tuiki tavallinen, arkinen ja jokapäiväinen asia muuttuu kuin silmänräpäyksessä uudeksi, tuoreeksi ja mielenkiintoiseksi. Näin meille kävi täällä kävi...” Ohessa mainitsemani postaus: https://aikuisinamatkalla.fi/2017/03/28/ahaa-elamyksia-kampotissa/ Ja niin meille kävi jälleen kerran. Nyt täällä Kolumbian Andesissa. Tarina kahvista Asuimme kahvifarmilla muutaman päivän ajan...
Olen matkojemme aikana löytänyt itsestäni uudestaan ihmettelyn taidon. Toki ihmettely ja uteliaisuus on kuulunut aiemminkin tieteen tekemisen perusoletukseen, mutta nyt tarkoitan sitä tunteenomaista ihmettelyä, jopa lapsenomaista uudelleen näkemisen ja hahmottamisen taitoa. Tätä kaupunkia, pientä Jardiniakin minä ihmettelen. Mutta uskoisin, että jos olisit täällä vierellämme, niin uskon, että sinäkin ihmettelit. Ja ihasteliset. Katukuvaa Meitä tervehtivät kaiken ikäiset miehet, joista useat ovat pukeutuneet sombreroihin...
Siinä niitä nyt on - kahvipapuja suoraan edessämme. Tuoreena pensaassa. Silmiemme edessä. Kädessämme. Juuri niitä kahvipapua, jota me Suomessa paljon juomme. Tämä COLOMBIAN COFFEE`ksi kutsuttu kahvilaji on 100 prosentista Arabica-kahvia, jotka tuotetaan kahvikolmioalueilla 2 000 metriä merenpinnan yläpuolella. Jotenkin näky juovuttaa; edessämme on kahvipensaita silmänkantamattomiin. Ne levittäytyivät kaikkialle vuoren rinteille, välillä ne ryhmittäytyivät avocadopuiden lomaan. Vihreiden sävyt lainehtivat kuin loppukesän kypsät niittyvainiot....
Juuri kun kuvittelimme nähneemme kaikki sateenkaaren värit Salentossa – näimme niitä lisää ja vielä enemmänkin! Astuessamme bussista Filandian keskusaikiolle (jonka nimi on myös Simon Bolivar), huokasin ihailusta. No nyt on söpöä, kaunista ja somaa! Ole’! Olemme tulleet yhä syvemmälle Kolumbian maaseudulle, Filandiaan. Se on Salennon naapurikaupunki. Kiinnostuimme tästä pienestä kaupungista, sillä matkan tässä vaiheessa kaikki aito, pienempi, syrjäisempi ja tuntemattompi...
Kevytrakenteiset katuravintolat nousevat nopeasti kadunvarsille. Ahtaaseen kujanvarjoon laitetut muovituolit ja -pöydät eivät pilaa ruokahetken kauneutta. Pikku lasten iloisuus ja aitous tarttuu, ja vapaus huumaa. Vietnamilainen ruoan maistuvuus ja ruokakulttuurin rikkaus yllätti meidät! Ihanaa tulla yllätetyksi! Jing ja Jang Vietnamilaisilla on sanonta. ”Ole onnellinen, se riittää!" Tämä sanonta tulee todeksi erinomaisesti ruokakulttuurin näkökulmasta. Ruoalla on hyvin tärkeä sija vietnamilaisessa kulttuurissa. Ennen kaikkea päivällinen on...

Säätiedot

San José
hajanaisia pilviä
18.2 ° C
19 °
16.7 °
100 %
2.1kmh
75 %
pe
25 °
la
26 °
su
26 °
ma
26 °
ti
21 °

Seuraa meitä somessa!

154FanitTykkää
478SeuraajatSeuraa