Joulunvieton tavat ja perinteet muuttavat muotoaan täällä troopiikissa. Kuinkas muuten! Onhan valkoiset hanget vaihtuneet kaikkialla vyöryvään vehreyteen, kuusipuut palmuihin ja hennot varpuset värikkäisiin kolibreihin. On vaikea kuvitella Joulupukkia kurvaavan Korvatunturilta poroineen ja rekineen näihin maisemiin.
Costaricalaiset sen sijaan osaavat nauttia, eivätkä välitä moisesta ristiriidasta. Aurinko helottaa kirkkaalta taivaalta ja puutarhoihin on aseteltu erilaisia lumiaiheisia asetelmia, kuten muovisia lumiukkoja ja jääkarhuja.
Ja mitä isompia ja näyttävämpiä, sen parempi.
Jouluvaloja on kaikkialla. Vuosi vuodelta enemmän. Säihkyviä, vilkkuvia, värikkäitä. Vapaamuotoisesti riippuvia tai tarkasti muotoon aseteltuja. Valoihin on kiedottu terassit, tai koko talo, läheiset puut ja aitaukset. Talojen pienet puutarhat muuntuvat illan pimetessä jännittäviksi satumaiksi. Kadut sykkivät molemmin puolin talojen hehkuvaa lumousta. Siitähän Joulussa on myös kyse. Lapsenmielisyydestä. Hauskuudesta ja ilosta.
Uusia perinteitä
Olemme itse karsineet lähes kaiken perinteiset jouluperinteet täällä ollessamme. Nautimme toki hauskuudesta ja ilosta, mutta ennen kaikkea rauhasta ja hiljaisuudesta. Hyvästä ruoasta. Kuitenkin jos oikein tarkkoja ollaan, meille on syntynyt yksi uusi jouluperinne . Haemme puutarhasta (joulukuusen sijaan) tuoreita appelsiineja. Ne kypsyvät juuri sopivasti näihin aikoihin. Siispä haavi olalle ja menoksi.
”Jos metsään haluat mennä nyt
Sä takuulla yllätyt
Jos metsään haluat mennä nyt
Näät appelsiinit…”
Siellä niitä puiden oksiston lomasta pilkistää.
Timo kurkottaa haavia oksistoon ja yrittää pyydystää hedelmiä mahdollisimman varovasti verkkoon. Appelsiinit eivät kypsy yhtä aikaa. Kypsemmät tippuvat alas herkästi – ja vierivät rinnettä alas tavoittamattomiin.
Tarkkaavaisuus kannattaa. Kohta meillä on kori täynnä.
Tätä kirjoittaessani on aatonaatto. Aamun valossa palmun lehvät heräävät eloon. Ne kimaltavat ja sykkivät elämää. Ylitseni vyöryy lämmin aalto. Jos minulla jossain vaiheessa oli epäilyksen hetki siitä, ettei Joulumieli voi tavoittaa minua trooppisessa lämmössä, se kaikkosi juuri juuri tässä hetkessä. Katselen silmiäni räpytellen valon kylvämää maisemaa. Näen luonnon asettelemia jouluvaloja kaikkialla. Niin kaunista ja hiljaista.
Appelsiinien kirpeän raikas tuoksu kantautuu keittiöstä.
Makoisaa ja rentouttavaa Joulua kaikille!
Oho, yllättävää, että joulu näkyy siellä noinkin hyvin. Itse olen viettänyt joulua Australiassa ja (eteläisessä) Chilessä, joissa kummassakaan ei joulu näkynyt. Varsinkaan Chilessä valoa riitti myöhään iltaan, joten valot eivät kovin tunnelmallisia olisi olleetkaan.
Hei! Joulu on täällä valojen – ja kaikenlaisten koristeiden aikaan.