Yksi merkittävä syy, miksi viihdymme Costa Ricassa on tuoreiden (hedelmät, kasvikset, vihannekset, yrtit ym) elintarvikkeiden saatavuus. Maa sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, joten olosuhteet ovat suotuisat sadon ympärivuotiseen kasvuun. Luonto ei vaivu talviuneen, vaan Suomen neljä vuodenaikaa korvautuu kahdella: sade- ja kuivalla kaudella, joilla molemmilla on omat tyypilliset satonsa. Kuitenkin peruselintarvikkeita on aina tuoreina saatavilla, juuri maasta nostettuina tai puusta poimittuna.

Eräs oiva paikka, jossa käymme tutkimassa satokauden antia, on Atenasin keskustan hieman ulkopuolella sijaitseva agricultural market – maalaismarkkinat. Jokaisella kaupungilla on omansa – ja niiden toiminta on hyvin vilkasta. Maalaismarkkinat avautuvat joka viikko kahdeksi päiväksi (to iltapäivä ja pe aamupäivä), jossa paikalliset viljelijät myyvät tuotteitaan. Markkinat toimivat myös yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, jossa tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumiset. Markkinat ovat saaneet olla auki myös korona-aikana, tosin käsipesu-ja maskipakko on tullut kiinteäksi osaksi toimintaa. Alla oleva kuva on otettu ennen koronaa, valitsin sen, sillä se kuvastaa juuri sitä iloista tunnelmaa, joka markkinoilla vallitsee kaikesta huolimatta. Pura vida!

Agrimarketin tunnelmaa (valitsin kuvan ennen korona-aikaa. Nykyään kaikilla on maskit.

Tuoreiden tuotteiden lisäksi markkinoilla on tarjolla kalaa ja lihaa, hieman jalostetumpaakin tuotetta, kuten käsintehtyjä hilloja, hunajaa, leivoksia, kahvia, choritzo makkaraa ym. sekä paikallisen kukkatarhan kasvattamia kukkia sekä käsityötaitajien käsi- ja puutöitä… Kaikkea sitä, mitä ihminen elääkseen tarvitseekaan.

Pura vida. Hedelmät on aina tuoreita

Toinen tapa on ostaa tuoreutta suoraan paikallisten viljelijöiden autojen lavoilta. Ensin he ajavat vuoren rinnettä ylös kovaa vauhtia ja ”herättelevät” ostajat kuuluttamalla auton kauittimistä ”tarjolla perunoita, sipuleita ym” ja tovin päästä auton ajaa samaa tietä alas ja pysähtyy myymään tienvarrella viittoville ostajille. Aivan kuin ennen nuoruudessani odotimme kauppa-autoja. Emme tienneet tarkkaa aikataulua, istuttiin vain tien varteen ja odotettiin Joskus 15 minuuttia, joskus pidempäänkin. Meille nämä hetket ovat täynnä nostalgiaa, vaikka täällä tapa on osa maan aktiivista kauppakulttuuria.

Kauppa-autoa odotellessa.

Sekoilevia aineksia

Tarjolla on tuttuja, mutta myös aiemmin outoja tuotteita, joihin on mielenkiintoista tutustua – ja kokeilla niitä eri tavoin. Tapoja on monenlaisia, kuten kaikki kotikokit hyvin tietävät, joten ei muuta kuin siivuttamaan, paistamaan, murentamaan, soseuttamaan….

Rakastan tehdä erilaisia salaatteja. Voisin hyvinkin tehdä salaattikirjan. Sen nimi voisi olla: Kokeiluja ja sekoiluja – kotikutoiset salaatit. Kirjan valmistumista hieman hidastaa se, etten tiedä läheskään kaikkien käyttämien aineksien nimiä. Eräs ohje kuuluisi jotenkin näin:

  1. Ota nippu punajuuren lehden näköistä salaattia.
  2. Huuhtele hyvin ja leikkaa kova ranka osa pois.
  3. Pilko sen jälkeen nuoren raparperille näyttävät varret pieneksi ja lisää joukkoon ruttuisesta vihreästä kasviksesta viipaleita…
  4. Jne.

Asiasta innostuneet kirjankustantamot voivat siis ottaa yhteyttä:)

Sekoilevia aineksia

Aikanaan Ecuadorissa tutustuimme runsaaseen tomaattilajiketarjontaan – ja vähitellen opimme, että aivan syystä niillä on omat käyttötarkoituksensa. Tomaattikeittoon käytetään karvaat ja happamat lajikkeet, salaatteihin ne ovat aivan liian voimakkaita. Kantapään kautta oppien! Sekoilevia salaatteja, mutta aina vaivan ja oppimisen arvoista. Mangoja on täällä (ainakin) viittä eri lajiketta. Yksi on se Suomessakin tuttu, keltainen sisuksen, tosin tuoreena huomattavasti mehukkaampi kuin marketin hyllyltä ostettuna. Hedelmän hapokkuuden aste syvenee eri lajikkeissa ja hapokkainta vihreää mangoa höystetään suolalla ja syödään sellaisenaan.

Tällä hetkellä kokeilun alla on choko cayote (kuva alla). Miedon makuinen terveyspommi, jonka mahdollisuuksia ruoanvalmistuksen olen miettinyt, joten ei kuin paloittelemaan, siivuttamaan, halkomaan, keittämään, paistamaan…

Tuoreet yrtit ovat täällä vahvoja ja voimakkaita. Minttu, korianteri, rosmariini ym. Niitä ei tarvitse kuin hippunen siitä määrästä, miten olen tottunut aiemmin suomalaisia ruukkuyrttejä käyttämään.

Toisin kuin mansikat. Missään maailman kolkassa ei ole niin hyviä mansikoita kuin Suomessa. Ei missään! Täälläkin niitä myydään, kalliilla ja aivan liian raakoina. Sen sijaan hedelmät, kuten mango, hunajameloni ja ananas, ne ovat kuin uusi lajike, kun niitä vertaa Suomen kaupoissa myytäviin, liian raakoina poimittuihin hedelmiin.

Jotain kokeiltua

Lopuksi kirjoitan tähän yhden salaattireseptin, jonka olen hyväksi havainnut. Poimin siihen ainekset, joiden nimet tiedän myös suomeksi.

1 iso broccoli tai kukkakaali tai molempia puoliksi
Oliiviöljyä
Hyppysellinen kanelia
(Ai kun minä nuorena vihasin ruokaohjeita, joissa sanoittiin kourallinen ja hyppysellinen – mitä ne tarkoittavat? Nykyään ikä tuo rohkeutta. Ei se ole niin nöpön nukkaa!)
4 dl luomu couscousia
Pienempi kourallinen manteleita ja rusinoita.
1 Limen mehu
Kourallinen karviaiskoisoja (katso alla*)
Suolaa
Vastajauhettua mustapippuria
Tuoreita yrttejä, kuten minttua, persiljaa ja miksei myös basilikaakin

  1. Leikkaa kokonainen broccoli tai kukkakaali noin sentin paksuiseksi kiekoiksi (ei haittaa vaikka hajoaa, sekaan vaan)
  2. Sivele molemmin puolin oliiviöljyllä, lisää suola ja rouhi mustapippuri
  3. Laita ne leivinpaperille ja paista pellillä 220 C noin 20 min
  4. Valmista couscous ohjeiden mukaan. Jäähdytä.
  5. Halkaise karviaiskoisot.
  6. Paahda mantelit
  7. Couscousin jäähdyttyä sekoita siihen rusinat, mantelit ja karviaiskoisot.
  8. Sekoita oliiviöljyä, limen mehu, suolaa ja pippuria vielä hyppysellinen sekaan. Sekoita hyvin
  9. Hienonna yrtit ja nostele broccolit tai kukkakaali päälle (ei tarvitse muuta salaattikastiketta)

Buen provecho!

• Karviaiskoiso eli kapinkarviainen, kapinmarja, ananaskirsikka tai inka-marja (Physalis peruviana, syn. Physalis edulis), on monivuotinen koisokasvi. Karviaiskoiso on sukua monelle tärkeälle ravintokasville, joista merkittävimpiä ovat tomaatti, munakoiso ja peruna (Solanum tuberosum). Karviaiskoison pieni oranssi hedelmä on ohuiden vaaleanruskeiden lehtien keskellä.

KOMMENTOI ARTIKKELIA

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi