Olemme vähitellen sopeutuneet elämäämme täällä Costa Ricassa. Tai olisiko parempi sanoa ”oleutuneet” paikalliseen kulttuuriin ja ympäröiviin olosuhteisiin, sillä viihdymme täällä erinomaisesti. Syitä siihen on monia (kuten olen aiemmissa postauksissa kuvannut), mutta merkittävimmät syyt ovat ilmasto, täällä olevat ihmiset ja upea ympäröivä luonto. Lähdimmepä mihin ilmansuuntaan tahansa pihamaaltamme, avautuu eteemme mahdollisuuksia eritasoisille ja -tyyppisille vaelluksille. Vaikka vuoristomaisemat tuovat omat haastavuutensa tasamaahan tottuneelle, kannustavuutta luovat upea maisemat. Näistä ei pääse nauttimaan kotisohvalta.

Maisemat kannustavat liikkumaan

Kannustusta liikkumiseen lisää myös vapaamuotoinen vaellusryhmämme (eli Hiking-club), joka muodostuu täällä asuvista länsimaalaisista (meidän lisäksi muun muassa amerikkalaisia, kanadalaisia, hollantilaisia) aikuisista ihmisistä.

Iloisia vaeltajia

Vaelluksillamme, joita teemme yhdessä satunnaisen säännöllisesti, tärkeintä ei ole vauhti tai suoritus itsessään, vaan yhdessä nauttiminen maisemista ja toistemme seurasta.

Matka joutuu
Aikaa riittää rupatteluun

Pisin ja haastavin, johon olen osallistunut oli noin 23 km vaellus ylös ja alas vuoren rinteitä. Lähdimme onneksi vaellukselle varhain aamulla, jotta auringon vaativa paahde ei hyydyttäisi heti alkumetreillä tasamaan kävelyyn tottunutta suomalaista.

Jossakin vaelluksen puolessa välissä

Tulivuoren taikaa

Ikkunastamme näkyy erilaisten vuorten silhuetteja. Ne ovat mystisen kauniita mihin vuorokauden aikaan tahansa katsottuna. Erityisen hehkun niille antaa auringonnousut ja laskut.

Vuorten silhuetteja

Yksi kiehtovista vuorista on kerrostulivuori Poásin silhuetti. Se sijaitsee noin 45 kilometriä maan pääkaupungista San Josésta koilliseen. Korkeutta vuorella on 2 708 metriä. Poás on yksi Costa Rican aktiivisimmista tulivuorista, ja se on purkautunut viimeksi kunnolla vuonna 2010, mutta pientä tupruttelua sillä on aika ajoin, kuten esimerkiksi viime viikolla jolloin sinne evättiin kaikilta pääsy.

Poásilla on kolme kraatteria. Huipulla sijaitsee kaksi kraatterijärveä, joista eteläisempi on nimeltään Botos. Se on kirkas- ja kylmävetinen. Botos on viimeksi purkautunut noin 7 500 vuotta sitten. Pohjoisempi kraatterijärvi on nimeltään Laguna Caliente. Se puolestaan lukeutuu maailman happoisimpiin järviin ja sen pH on miltei nolla. Kaunista kaukaa katsottuna.

Poás tulivuori (kuva wikipediasta)

Toinen upea nähtävyys on Irazú-tulivuoren ympärille muodostunut kansallispuisto, jonka kohokohta on itse tulivuori. Se on Costa Rican korkein aktiivinen tulivuori. Sana ”Irazú” on itse asiassa alkuperäiskansan sana, joka tarkoittaa ”ukkosta ja maanjäristysvuorta.”

Nämä molemmat tulivuoret itsessään ovat karun kauniita, mutta niiden vulkaaninen toiminta on levittänyt lähiympäristöön tuhkaa, mikä tekee maaperästä erittäin hedelmällisen. Muun muassa paksu sademetsä kaikkine vehreyksineen halaa Irazun tulivuoren Karibian puolella.

Vaikka tulivuorten läheisyys saattaa tuntua arvaamattomalta, itse emme ajattele näitä upeita ja jylhiä vuoria pelon kautta. Ne huokuvat luonnon voimaa, joka saa tuntemaan itsensä juuri sopivan pieneksi maailman kartalla.

Jatkamme vaellustamme tällä upealla yhteisellä maapallomme pinnalla. Jos jotain tämä matkailu opettaa niin tämän kaiken ainutlaatuisuuden kunnioittamista. Mikään ei todellakaan ole itsestään selvää, emme me, eikä tämä upea luonto.

Pura vida!

KOMMENTOI ARTIKKELIA

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi