Tämän postauksen myötä jätämme haikeat hyvästit Kolumbialle. Kolumbia osoittautui monessa mielessä erinomaiseksi paikaksi matkustaa ja oleilla. Liikuimme Kolumbiassa etelästä pohjoiseen – ja saimme tutustua maisemien lisäksi myös kattavasti kolumbialaiseen keittiöön.
Ruoka, sen kautta saadut uudet maut, aromit ja sävyt antavat jo yhden parhaista syistä matkustaa. Mottomme ruoan suhteen on: maassa maan tavalla. Istumme kolumbialaiseen ruokapöytään ja laitamme omat ennakkoluulot, rutiinit ja makutottumukset takataskuun ja annamme uusille mauille mahdollisuuden hurmata meidät.
Käytännöllisyys kunniaan
Jokaisella maan alueella on omat perinneruokansa, joiden reseptit on luovutettu sukupolvelta sukupolvelle. Niihin ovat vaikuttaneet paitsi kolumbialaisten alkuperäiskansojen, mutta myös espanjalainen, afrikkalainen ja arabialainen ruokakulttuuri. Kolumbialainen ruoka on täynnä makuja, usein se on värikästä – ja ennen kaikkea käytännöllistä. Perus arkiruoka on kruusailematonta ja yksinkertaista. Samoin esillepanoon ei tavallisessa arjessa nähdä suurtakaan vaivaa. Kunhan ruokaa on riittävästi ja se vie nälän seuraavaan ruokailuun asti, se riittää. Juhlaruoat ovat erikseen, mutta tässä postauksessa kuvaillemme joitakin arkiruokia, joita matkan varrella söimme. Ainakin edes kerran.
Aamiaisen maut
Perus aamupala on aina hyvin samankaltainen: kuumaa kahvia (monta kuppia), arepaa (litteä maissileipä) tai vaalea paahtoleipä, palanen tuorejuustoa, kananmunia eri muodoissa (kovaksi keitetty/ munakas/ munakokkeli).
Lounas tai illallinen
Bandeja Paisa: Tämä lautanen on luultavasti suosituin kolumbialainen ruoka-annos, joka on alun perin maan Andien maakunnasta. Siellä paikaillisia ihmisiä kutsutaan nimellä Paisas. Ruoka-annosta voisi kuvata suomalaisella termillä: työmiehen lautanen. Se sisältää papuja, riisiä, jauhettua lihaa tai paistettua lihaa , chorizo makkaraa, paistettua munaa, arepaa ja chicharrónia. Sen mukana seuraa yleensä avokado, tomaatti ja erikoiskastikkeet. Ravintoloilla oli toki eri versioista ruuasta.
Annokset ovat valtavia, vaikka ne ovat hinnaltaan edullisia. Maistoimme, mutta kyllä se sen verran kova lataus, että usein sitä ei jaksanut syödä.
Lechona Tolimense: Tämä perinteinen ruokalaji tarjotaan usein erityisissä tilaisuuksissa. Ruokalaji koostuu riisistä, herneistä, perunoista ja mausteista täytetystä sianlihasta, joka on keitetty uunissa noin kymmenen tai kahdentoista tunnin ajan. Tätä uuniruokaa on vaikea valokuvata, sillä se on herkullisempi syötynä kuin kuvattuna. Tämäkin ruoka on varsin tuhtia!
Olemme sekaruoan syöjiä, mutta enemmän kallistun valinnoissa kasvisruokaan. Pienemmissä paikoissa kasvisruoan tilaaminen ei olekaan aivan yksinkertaista. Kaikkiin annoksiin laitetaan jotain eläinperäistä, vaikka menussa lukeekin kasvisruoka. Kolumbiassa kananmunaa laitetaan ruokaan kuin ruokaan ja paistettu pekoni luetaan useinkin kasvisruokaan kuuluvaksi. Tässä kohtaan nousee omat joustavuuden rajat koetukselle. Olenko maassa maan tavalla, vai haluanko pitää omista tavoitani kiinni? Valitsimme maan tavan.
Kaikkialla on tarjolla kanaa. Hyvää maalaiskanaa, ei mitään antibiooteilla syötettyä pehmeää broileria. Esimerkiksi ”Sudado de Pollo” on yksi suosituimmista ruokalajeista Kolumbian kodeissa. Se on tarjoillaan valkoisella riisillä, johon talon omalla reseptillä tehty kastike imeytetään.
Arroz con Pollo: Riisiä ja kanaa, hieman vihanneksia. Parasta meidän mielestä oli Pollo Azado eli grillattu kana. Voit valita joko ¼, ½ tai kokonaisen grillatun kanan. Annoksen mukaan annetaan usein kertakäyttöiset muovihanskat. Ruoka syödään siis käsin, useinkaan ilman mitään lisukkeita. Monesti tilasimme siihen kuitenkin jotain kyytipoikaa: salaattia tai riisiä.
Kalaa lautaselle
Rannikolle tultaessa kalaruoan tarjonta lisääntyi. Ehdoton suosikkimme oli erilaiset chevichet, raakakypsennetyt merenantimet. Kalanpalaset, mustekalat, katkaravut upotetaan sitrusliemeen ja runsaaseen punasipuli ja yrttikylpyyn hetkeksi muhimaan. Ravitsevaa, raikasta ja terveellistä. Toki tämän ruokalajin suhteen olimme erityisen tarkkoja, millaiseen ravintolaan meni sitä syömään. Puhtaus on puoli ruokaa!
Karibianmeren keittiö tarjoilee usein Pescado Frito:
Karibianmeren tyyliin täytetty kala on erittäin suosittu annos.
Fuusioruoka yleistyy
Mitä suurempaan kaupunkiin menee, myös tarjonta kasvaa. Kansainväliset tuulet puhaltavat täälläkin hyvässä ja pahassa. Hyvässä siinä suhteessa, että saimme hieman vaihtelua ruokakulttuuriin erilaisten fuusioruokien kautta. Esimerkiksi Medellinissä söin elämäni parhaimman kasvishampurilaisen, jossa oli portobello sientä ja runsaasti erilaisia kasviksia. Cartagenassa oli omaperäisiä susheja tarjolla. Kasvissusheja kauniisti aseteltuna.
Huonona puolena on se, että pikaruokalat lisääntyvät ja samankaltaistavat tarjoilua. Samat ylikansalliset merkit valtaavat ruokapaikkoja – ja ruoka maistuu samalle olitpa missä päin maailmaa tahansa.
Runsaasti hedelmiä
Täällä rakastetaan kakkuja. Runsaita ja kermaisia.
Parasta antia oli ehdottomasti päiväntasaaja alueen runsas hedelmien tarjonta.
Niitä popsimmekin pitkin päivää. Tarjolla oli myös hyvin paljon erilaisina smootheja tai mehuja.
Kiitos Kolumbia hienoista mauista ja elämyksistä. Syödessämme tulee vahvistaneeksi vanhan Shawin sanonnan: ”ei ole vilpittömämpää rakkautta kuin rakkaus ruokaan.”
Buen apetito!
Matkamme jatkuu…
