Iloksemme voimme todeta, että joskus ainutlaatuisuus massatuotannon, värikäs tasaisen harmauden ja pieni voittaa isomman.

Tämän todistimme käytännössä Kolumbian kahvikolmion alueella sijaitsevassa pienessä kaupungissa – Salentossa. Tämä yksi seudun vanhimmista kaupungeista (perustettu vuonna 1850) sijaitsee Andien vuorien kätköissä, hieman syrjäisemmässä kahvikolmion muista keskeisistä kaupungeista. Salentoon johtaa pieni kiemurainen tie, se ei nauti isojen teiden mukavuuksista. Syrjäisemmän sijaintinsa vuoksi kaupunki on jäänyt ”oman onnensa nojaan” – ja aikanaan se on saanut seurata sivusta, kun muut kahvikolmion kaupungit vaurastuivat ja kasvoivat yhä isommiksi.

Tästä Salento voi nyt onnitella itseään, sijainti pelasti kaupungin yhteisöllisyyden ja omaperäisyyden! Nyt kaupunki on yksi kiinnostavimmista matkailikohteista kahvikolmion alueella. Esimerkiksi Salento sijaitsee 24 km koilliseen isommasta kaupungista Armeniassa. Toisin kuin pienellä Salentolla, isommalla Armenialla on hyvin vähän tarjottavaa matkailijoille. Tämän seurauksena useimmat ihmiset matkustavat Armeniaan ja vaihtavat siellä välittömästi toiseen bussiin ja jatkavat 45 minuutin päähän Salentoon. Joskus siis pieni syö isomman!

Mikä pienessä Salentossa vetää puoleensa?

Mekin teimme, kuten niin monet muutkin matkailija tekevät: saavuimme Armeniaan ja jatkoimme siitä Salentoon. Halusimme nähdä tämän pienen ja persoonallisen kaupungin. Se on täynnä värikkäitä rakennuksia.

Salenton värikästä katukuvaa

Kaupungissa on vieri vieressä alueen tyypillisiä paisa-arkkitehtuurilla tehtyjä taloja – ja sen seurauksena kadut ovat erittäin viehättäviä.

Salento on kehittynyt ajan saatossa käsityöläisten yhteisöksi ja saanut siten mainetta kauneimmasta kahvin tuottaja alueesta. Katujen varsilla on paljon erilaisia käsityöputiikkeja, joissa myydään käsitehtyjä laukkuja, vaatteita, vöitä ym.

Käsitöitä Salentossa. Täällä on paljon kädentaidon osaajia

Kaikkein eniten ostetuin tuote lienee kuitenkin erilaiset huivit ja ponchot. Ne suojaavat auringolta, tuulelta ja kylmyydeltä. Myös kolumbialainen mies pitää huivia. Usein se roikkuu olkapään yli – ja kaiken kruunaa sombrero tai lierihattu. Tyylikästä.

Huivi kruunaa pukeutumisen

Salenton keskustassa sijaitsee aukio, joka on nimeltään tietenkin Simon Bolivarin puisto. Siellä on erittäin viihtyisä ja miellyttävä tunnelma.

Simon Bolivarin kahvikioskeja

Jotta pääsimme ihastelemaan kaupunkia lintuperspektiivistä, nousimme kaupungin laidalla olevat – tietenkin värilliset – portaat ylös.

Kadun päässä nousee värikkäät portaat ylös näköala paikalle Salentossa

Kipuamisen jälkeen pääsimme ihastelemaan kaunista näkymää ympäröivään laaksoon ja kaupunkia ympäröiviin vuoriin.

Alhaalla avautuu Salento.

Näkymä vuorille on häkellyttävän kaunis. Näissä hetkissä toivoisi, että olisi parempi kamera. No, näillä mennään.

Vuorimaisemaa Salentossa

Persoonallinen elämänmuoto

Salentosta on persoonallinen katukuva. Pikkukaupungissa vallitsee yhteisöllinen tunnelma. Siinä muutama asia, joka viehättää matkailijoita tässä kaupungissa. Turisteja näkyy, mutta ei vielä tungokseen asti. Täällä käy paljon kolumbialaisia matkailijoita. Pieni kaupunki on monelle miljoonakaupunkien asukkaalle raikastava kokemus.

Täällä on paljon kahviloita. Olemmehan nyt sentään kahvintuotannon sydämessä. Kahvilatkin on sisustettu hyvin persoonallisesti.

Kahvila Salentossa

Kahvikioskeja ja kahviloita on joka kulmalla. Kahvilat kilpailevat persoonallisuudellaan. Perinteiset kahvikärryt kiertävät myös puistoaukiolla. Täällä juodaan paljon kahvia! Mikäpä siis parempi tapa viettää aikaa ja tutustua paikalliseen kulttuuriin, kuin juoda paikallista kahvia muiden mukana. Opimme, että kahvin laatu ja maku ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Täällä viljelty kahvi tuotetaan ja se päätyy usein vientitavaraksi, mikä tarkoittaa sitä, että kotitalouskäyttöön tarkoitettu kahvi ei ole aivan yhtä hyvää ja priimalaatuista.  Hyvästä kahvista joutuu maksamaan hieman enemmän, mutta edelleen kahvin hinta on kotimaahamme verrattuna hyvin edullista.

Kahviloiden lisäksi täällä on yksilöllisiä, pieniä ravintoloita.

Erilaisia kahviloita

Sisustukset kilpailevat lähinnä keksiliäisyydellään, ei niinkään rahalla mitattavilla arvoilla. Yksi hauskimmista oli perheen pyörittämä Acaime. Ruoka oli erittäin maukasta, annokset isoja ja kauniisti aseteltuja. Palvelu oli todella ystävällistä. Sisustus perustui auton käytettyihin renkaisiin.

Idea kuluneille talvirenkaille. Eikun käyttöön!

Olemme tavanneet tähän mennessä Kolumbiassa vain ystävällisiä ihmisiä. Ja mitä pienempään paikkaan menemme, sitä aidommaksi ja välittömämmäksi ihmiset käyvät.

Asetuimme taloksi Salenton maalaisidylliin. Kerromme siitä lisää seuraavassa postauksessa.

KOMMENTOI ARTIKKELIA

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi