Aamiainen Mekong-joella – Can Tho

Yön pimeys ja aamunkajo tervehtivät toisiaan kun astumme ulos majapaikastamme. Can Thonin, Etelä-Vietnamilaisen kaupungin katulamput piirtävät esiin hiljaisen kadun, jonka ympärillä heräilevä kaupunki venyttelee jäseniään. Kuljemme hiukan aikaa pääkadun vartta, puikahdamme kapealle, utuisen hämärälle kujalle, kunnes katuvalot katoavat lähes kokonaan selkämme taakse. Nousevan auringon ensisäteet pilkistävät räystäiden raoista. Valonkajo paljastaa ajan ja kosteuden kuluttaman laiturialueen. Edessämme avautuu suotuveneiden ja soutajien valtakunta. Olemme enää askeleen päässä yhteisen haaveemme toteutuksesta: aamiaisesta Mekong-joella.

Nousemme kapeaan soutuveneeseen. Soutaja, jolla on auringon ja kovan työn paahtamat piirteet, alkaa luotsata venettä. Ensin soutaen kevyin vedoin irti laiturialueen ahtaudesta, sitten isommille vesille päästyämme pienellä moottorilla ohjaten. Sää on miellyttävän lämmin, pienoinen tuulenvire heiluttaa veneen kokassa kiinni olevaa Vietnamin lippua. Sinertävässä hämärässä alamme vähitellen hahmottaa joen varren asutusta ja siellä heräävää elämää.

Megon delta – riisiaitta

Aamiainen Mekong-joella. Emme tarvitse valmisteluja, sillä luontoäiti on hoitanut puolestamme kaiken tarjoilun. Ympäröivä Megonin suistoalue tunnetaan runsaana, notkuvana noutopöytänä. Mekongin alue on Vietnamin tärkein riisi-aitta. Se tuottaa riisin lisäksi myös runsaasti erilaisia hedelmiä, kuten mangoja, appelsiineja, jakkipuun pomeloita, greippejä, duriania ja lukuisia muita, joiden nimiä emme edes tiedä.

Mekongilla, maailman isoimmalla joella on oma sykkivä elämäntahtinsa. Joki ja pienet haarajoet muodostavat tärkeän kulkuväylän alueen ihmisille.

Moni saa elantonsa joesta. Ihmiset asuvat joen ylle kyhätyissä hökkeleissä. Monelle vene ja vesi on tutumpi elementti kuin maa jalkojen alla. Monet rahtarit, troolarit ja kalastajat asuvat veneissä vuoden ympäri.

Joen elämää voi aistia sekä läheltä, että matkan päästä. Huomio suuntautuu siihen, mihin joen rantaviiva rajautuu, mihin veneiden kokat suuntaavat ja millaisia tapahtumaketjuja vedenpinnalle syntyy.

Kelluva tori

Luontoäidin valmiiksi katettu tarjoilu löytyy kanavien risteyskohdista. Niissä pidetään varhain aamusin kelluvia kauppatoreja. Suuntaamme kohti tätä varhaisaamun erikoista tapahtumaa. Kelluvat torit. Kaikki tapahtuu veneissä. Paikalliset myyvät hedelmiä, vihanneksia ja kalaa ja asiakkaat tulevat veneillä ostamaan.

Laiva on lastattu hedelmillä.

Mukaan mahtuu kelluvaa kahvilaa ja ruokavenettä.

Nautimme aamiaiseksi erittäin maittavan keiton. Lieneekö ulkoilma ja tiheä tunnelma syynä, sillä keitto maistui taivaallisen hyvälle. Tai sitten ainekset olivat vain todella tuoreita.

Tässä vaiheessa minun teki mieli nipistää itseäni. Täällä me olemme, Mekong joella, keskellä vietnamilaisen arjen merkittävää tapahtumaa. Kuunnella ja katsella. Niin aitoa ja tavallista vaikka meille niin erikoista. Otamme kahvit kahviveneestä. Tuhdin vietmilaisen kahvin, jonka jälkeen viimeistään rävähtää silmät auki näkemään ja kokemaan tämän kaiken.

Soutaja on luultavasti hyväkäytöksisin ja kohteliain mies Mekong joella. Kaikki tunsivat hänet ja hän tunsi kaikki. Yhteistä kieltä meillä ei ole, mutta jokaisesta yhteisestä oivalluksesta iloitsimme. Hän ostaa meille ananaksen ja kuorii sen henkilökohtaisesti meille. Iso matsete puukko pyörähteilee näppärästi käsissä.

Joen vehreys

Kelluvan torin jälkeen suuntaamme suistoalueen pienempiin kanaviin. Soutaja ohjaa venettä kevyesti väistellen isoja kuormia hinaavia troolareita, päivätöihin soutavia ihmisiä, kalastajapaatteja, jotka tuntuvat saavan koko joen eloon. Joen reunustama runsas luonto ja vedessä heijastuva vihreys tekevät paikasta sykähdyttävän.

Tässä paratiisissa elää kuitenkin ”käärme.” Se on paikallisten tapa heittää muoviroskat jokeen, joka pilaa luonnon kauneutta.

Mekongin suoistoalueella on seitsemän kansallispuistoa, joista kuusi on perustettu 2000-luvulla. Vanhin Tràm Chimin kansallispuisto on perustettu harvinaisten lintujen, ennen kaikkea saruskurjen suojelemiseksi. Joella näkyy monenlaisia lintuja. Osan tunnistimme. Pääskyset olivat tutummasta päästä. Näimme myös kuningaskalastajan saalistuspuuhissa.

Vähitellen maiseman värit kietoutuvat taas iltahämäriin, iltakosteuden usva kiemurtelee kuin veden elävä yli mahtavan Mekong joen.

Kiitollisuus täyttää mielemme.