Singapore – ultramodernia keveyttä

Matkamme tarkoituksellinen viimeistelemättömyys vahvistaa liikkeellä olon tuntua, pulssi on sykkivä ja poukkoileva. On mahtavaa olla taas liikkeessä! Nähdä ja kokea uutta!

Olemme nyt Singaporessa (malaijiksi Singapura), joka sijaitsee 137 kilometriä päiväntasaajalta pohjoiseen. Tropiikissa Kaakkois-Aasiassa. Lento Helsingistä kesti rapiat 11 tuntia. Singaporen lentokenttä antaa viitteitä tulevasta. Se on valittu neljä vuotta peräkkäin maailman parhaimmaksi, laadukkaimmaksi ja toimivammaksi lentokentäksi. Olemme astumassa maaperälle, jossa homma toimii insinöörimäisellä tarkkuudella.

Siirryimme lentokentältä metrolla kaupunkiin. Kaikki yhteydet toimivat samalla täsmällisellä ja vaivattomalla logiikalla.

Tiheä, mutta leppoisa ilmapiiri

Olemme solahtaneet hetkiin, joissa ei ole meille vaadetta. Singapore on tälle olemisen tilalle erinomainen paikka. Istahdamme alas, katselemme kiihkeää, tiivistä, mutta erittäin rentoa elämänmuotoa ympärillämme. Tässä hyvässä ja leppoisassa tunnelmassa on mieluisaa aloittaa laskeutuminen uuteen maisemaan, kulttuuriin ja elämänmuotoon.

Ilmapiiri on mielenkiintoinen ilmiö. Miten on mahdollista, että täällä on niin leppoisaa, vaikka Singaporessa asuu yli viisi miljoonaa ihmistä – ja valtio on pinta-alaltaan pienempi kuin Uudenmaan maakunta? Singapore on yksi maailman tiheimmin asuttuja kaupunkeja. Pienellä pääsaarella asuu melkein koko Suomen väestö. Täällä kaikki toimii. Ihmiset tervehtivät, ovat erittäin ystävällisiä ja auttavat pyytämättäkin meitä turisteja, jotka seisovat tienristeyksessä kartan kanssa.

Totuttelemme aikaeroon, lämpöön ja vasemman puoleiseen liikenteeseen. Aikaero Suomeen on kuusi tuntia. Singapore sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, joten alueella vallitsee trooppinen ilmasto. Tämä tarkoittaa sitä, että lämpötilavaihteluja vuodenaikojen välillä ei juurikaan ole, vaan lämpöä riittää ympäri vuoden. Lämpöä täällä on päivisin noin +32- + 34C , iltaisin auringon laskiessa noin + 28C. Talveen viritetty sisäinen termostaattimme etsii vielä oikeaa balanssia.

Myös ”vääränpuolinen liikenne” eli autot ajavat vasemmalla vaatii totuttelua. Myös ihmiset kulkevat kävelykaduilla logiikkani mukaan väärällä puolella. Hauskana anekdoottina: tutkimusten mukaan (en tieteilijänä heti pääse irti viittauksista) singaporelaiset ovat erittäin nopeita kävelijöitä (6km/ h), joten parempi siis väistellä ettei tule törmäyksiä. Pieniä ovat siis meidän murheet!

Historiansa puolesta Singapore on värikäs. Iso-Britanian herruuden jälkeen, toisessa maailmansodassa Japani miehitti Singaporen. Sodan jälkeen Singapore oli hetken valtioliitossa Malesian kanssa, mutta valtioliitto purkautui vuonna 1965 erimielisyyksien takia. Itsenäistymisensä jälkeen Singaporesta kehittyi Kaakkois-Aasian huomattavin satama- ja kauppapaikka. Maan talous perustuu kauppaan, jatkojalostusteollisuuteen ja pankkitoimintaan. Virkamiestyylinen pukeutuminen ja bisnesmaailman olemassaolo näkyy ja huokuu kaikkialla.

Harmoniaa ja täsmällisyyttä

Singaporen asukkaista noin viidesosa on naapurimaista tulleita siirtotyöläisiä. Katukuvassa näkyy hyvin valtion monikansallisuus, pääosin täällä on kiinalaisia, malaijeja ja intialaisia. Kansallinen kieli on historiallisista syistä malaiji. Viralliset kielet ovat englanti, mandariinikiina, malaiji ja tamili.

Monikulttuurisuus näkyy kaikessa; ruuan monipuolisesta valikoimasta erilaisiin arkkitehtuurityyleihin. Etninen harmonia on ollut tärkeä kysymys 1960-luvun rasististen mellakoiden jälkeen. Sitä korostetaan kaikkialla yhteiskunnassa, esimerkiksi koulutuksessa, asevoimissa ja asumispolitiikassa. Jopa naisten vessoissa on huomiotu tähänkin toimitukseen liittyvät kulttuurierot. Vuosittain vietetään erityistä etnisen harmonian teemapäivää.

Singapore on todella kaupunki, jossa kulttuurit kohtaavat. Bisnesmaailman arvot eivät välttämättä ole kapeat. Täällä pyritään kaikessa harmoniaan; suvaitsevaisuutta, täsmällisyyttä ja säntilillisyyttä alleviivaten. Erotimme täällä kävellessämme ainakin neljä erilaista aluetta, joista jokainen on itsessään jo nähtävyys. Jokaiselta alueelta löytää hyvin erilaisia tilanteita ja tunnelmakuvia.

Pikku Intia (Little India)

Ensimmäisenä kävimme Singaporen suuren intialaisyhteisön ytimessä, pikku Intiassa ( Little India), joka sijaitsee Serangoon Roadia ympäröivällä alueella Singaporejoen itäpuolella.

Little India on paikallisten asukkaiden asuinalue, mutta myös hyvin suosittu matkailukohde. Alue ei kuitenkaan ole kadottanut aitoa intialaista tunnelmaansa.

Little Indian kaupunginosa tuntuu Singaporen siistin ja säntillisen keskustan jälkeen aivan toiselta maalta. Pikku-Intia on myös täynnä pittoreskeja ravintoloita. Täällä saa kaikille aisteille vastinetta intialaisittain.

Riemunkirjavia kukkia

Tässä palanen intialaisesta kulttuuria.

Little Indiassa on useita pyhiä temppeleitä, joista tunnetaan parhaiten Sri Veeramakaliammanin temppeli. Se on ylitsevuotavan koristeellinen.

Paikka tarjoaa rauhallisen pakopaikan kadun vilinästä.

Kiinalaiskaupunginosa (Chinatown)

Sitten piipahdimme Chinatownissa. Se on Singaporen kiinalaiskaupunginosa, joka on nähtävyys koristeellisine temppeleineen. Chinatownin tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluu 1800-luvulta peräisin oleva Sri Mariamman –hindutemppeli.

Mutta, jos on jo nähnyt aiemmin kiinalaiskaupunginosan, ei tämäkään yllätä. Tavaraa, ennenkaikkea rihkamaa on tarjolla paljon ja kaikkialla.

Kampong Glam

Kolmas alue on Kampong Glam, joka on asuinalue Singaporejoen pohjoispuolella. Se oli alkujaan kalastajakylä. 1800-luvulla Sir Rafflesin asemakaavassa se varattiin malajien, bugien ja arabien asuinalueeksi. Alueella on säilynyt paljon vanhaa pistoreskiä rakennuskantaa.

Sen nähtävyyksiä ovat muun muassa Sulttaanin moskeija.

Alueella on pieniä kujia, joissa on paljon erilaisia putiikkeja ja ruokapaikkoja. Katsottavaa ja maisteltavaa riittää.

 Bisnesalue (Central Bisnes District)

Yllätin itseni! Olen yleensä mieltynyt aitoon, alkuperäiseen, luomuun. Vanhaan ja antiikkiseen. Ikiaikaiseen ja historiaan. Rosoiseen ja kuluneeseen. Kuitenkin Singaporen alueista minuun kolahti eniten moderni bisnespuoli (CBD)n alue. Sillä alueella on näyttävä silhuetti horisonttikuvassa.

Täällä täytyy katse nostaa taivaalle, ylöspäin ja nähdä kuinka keskustan liikealueen pilvenpiirtäjät muodostavat arkkitehtuurisesti näyttävän näkymän. Nämä ultramodernit rakennukset sopivat tänne. Kiiltoa, lasia ja terästä – nyt ei vanha maali hilseile ovenkarmeissa.

Miksipäs ei. Täällä ei ole maa-alaa rakentaa, ja jos halutaan säilyttää vehreät puistokeitaat, rakennetaan siis ylöspäin. Ja kun rakennetaan, rakennetaan näyttävästi ja kokeilevasti.

Mammuttimaisissa, hyvin ilmastoiduissa ja loisteliaissa ostoskeskuksista kävimme vain kurkistamassa. Nämä ovat todellisia rahantuoksuisia ostotaivaita.

Se mikä täällä oli erityistä, kaiken kiillon ja teräksen keskellä on huomiotu myös vihreys ja vehreys.

Singapore ei ole mikään halpa paikka, mutta ilman muuta – kyllä täällä muutama päivä kannattaa viettää.

Käveltyämme kaupunkia ristiinrastiin alamme vähitellen ymmärtää miksi täällä kaikki toimii niin hyvin ja miksi täällä on niin turvallista ja ylenpalttisen siistiä. Tiesimme toki jo etukäteen, että Singapore on tunnettu tiukoista säännöistä ja määräyksiä. Mutta ainahan todellisuus on tarua ihmeellisempi. Kaikkialla on normeja ohjaavia kylttejä.

Joissakin paikoissa ohjeita oli reilusti. Usein ohjeet ja kiellot ovat kaikilla neljällä valtakielellä.

Singaporessa laki määrää esimerkiksi vetämään vessan ja ylittämään tien vain suojatien kohdalta. Kiellettyä on myydä purukumia, ruokkia lintuja tai sylkeä. Ja tietenkin tupakointi.

Lakien rikkomisesta napsahtaa usein suuri sakko.

Ja vielä kovempaa rangaistusta jos ei sanaan uskota. Alkaa uhkaus toimia!

Kerron seuraavassa postauksessa lähemmin havaintojamme Singaporen cityelämästä. Opettelemme elämään ja oleutumaan – ja ennen kaikkea poisopimmaan lomalle lähdön ja palaamisen välitilan hektisyydestä. Emme tavoittele siis matkallamme matkustamisen välitilan vapautta, lähtemisen tuomaa mielihyvää. Pikemminkin tavoittelemme tilaa, sisäistä maailmaa, jossa voi olla on niin villi ja elävä, ettei ulkoista liikettä tarvita. Mutta toisaalta haluamme säilyttää paikan vaihtaminen sekä liikkeellä olemisen tunnon ja herkkyyden. Silloin matkasta ja matkustamisesta ei tule pakoa tai pakonomaista liikettä.

Uskomme, että siten välttyy juuttumasta liian vahvoihin matkamuistoihin. Ikäänkuin elämä olisi vain aurinkoisissa lomapäivissä. Tai vain erityisissä hetkissä. Tai jossakin paikassa tai tavarassa. Siksi mieli palaa meillä ihmisillä niin usein menneeseen. Keho on tullut takaisin, mutta osa sielusta jäänyt muualle. Tavoitteenamme on pysyä tällä aikuisuuden matkalla yhdessä kokonaisina!