Trebinjen yöpymisen jälkeen ajoimme läpi maalaismaista  tienoota kohti matkamme seuraavaa etappia, Mostaria. Valitsimme paikan keskeisen sijaintinsa, mutta myös mielenkiintoisen historiansa vuoksi. Mostarilla on nähtävissä ainakin kahdet kasvot. Mostar on maisemallisesti kaunis, se sijaitsee turkoosinsinisenä kimaltavan Neretva-joen varrella.

img_0137

Toisaalta Mostar on paikka, jossa elämykset tulevat voimalla iholle, rumuuden ja karuuden kautta. Lähihistorian Balkanin sodan taistelun jäljet näkyvät vielä Mostarissa kaikkialla. Vuonna 1993 alkanut ja vuonna 1995 loppunut sota moukaroi talot maan tasalle ja autioitti ne asumiskelvottomiksi.

Mostar on samanaikaisesti  kaupunkina sotahistoriansa vuoksi synkkä ja karu, mutta toisaalta tämän hetken  kaupunki sykkii  eloisana  ja kadut täyttyvät ihmisvilinästä. Kaupunki avautuu matkaajalle kuitenkin hyvin paljaana, rakennusten seinät täyteen ammutut luodinreiät hiljentää omien askelten vauhtia. Sodan jäljet liikauttivat voimalla meidän molempien mukavuusalueen reunoja, viilsivät konkreettisuudellaan suojamuuriemme läpi ja koskettivat niitä aivojen ja sydämen sopukoita, jotka usein jää käyttämättä.

90230d2b-bb92-4b66-becc-31b81c4fc696

Mostar ei siten ole perinteinen paikka, jossa matkailija voi pitää matkakohdetta lepopaikkanaan.  Vertaisin tätä kaupunkia taideteokseen, jossa taiteilija rikkoo maalauksella  tapaa kuvata idyllistä maisemaa. Hän maalaakin kauniiseen maisemaan säröjä ja riitasointuja. Hän rikkoo eheän pinnan ja tekee kurkistusaukon keskelle taulua. Se voi olla katsojasta epämiellyttävää, mutta se voi myös herättää uusia luovia ideoita. Uskon, että matkailussa on etsittävä rajoja ja myös matkailijan on  vastaanotettava erilaisia kulttuurisia kohtaamisia, historian ylilyöntejä ja ihmisen luomaa pahuutta. Totuutta ei voi paeta.

Stari Mostin silta

Mostar on tunnettu ennen kaikkea Stari Mostin sillasta, joka on kaupungin tärkein maamerkki ja rauhan symboli. Silta pommitettiin hajalle sodan aikana, kuten monet muutkin Mostarin. Silta oli kaupungille merkittävä kohde. Se oli yhdistänyt muslimien ja kroaattien valvomat kaupunginosat toisiinsa rauhanomaisesti satojen vuosien ajan. Nykyään on rakennettu uusi silta ja se avattiin restauroituna käyttöön kesällä 2004. Silta on tänä päivänä suojeltu Unescon maailmanperintökohde. Silta on myös näyttäytymispaikka. Sieltä uhkarohkeat nuorukaiset tekevät hurjia uimahyppyjä turistien iloksi sillalta alas lahjoituksia vastaan. Siltaholvin korkeus Neretvan keskimääräisestä vedenpinnasta on noin 20 metriä + 4 metria lisää kaiteesta,  joten aikamoinen syöksy näillä huimapäillä on hyytävän kylmään veteen. He kuuluvat ”Mostarin diving club:en”, johon pääseminen ja kuuluminen lienee paikallisten nuorten miesten mahdollisuus osoittaa rohkeutensa ja huimapäisyytensä.

c70617c7-470c-4de0-ad29-ccd9b1f876cf

Mostarin toinen tärkeä nähtävyys on ottomaanien aikainen vanhakaupunki, josta löytyy runsaasti viehättäviä kahviloita ja ravintoloita, pieniä kauppoja ja käsityöläisiä. Siellä on nähtävissä paljon turkkilaistyylistä vaikutusta.

7ef75283-2da4-4489-85fa-07cd33eb436f

Mostarissa on myös useita kauniita moskeijoita ja kirkkoja. Historiallinen kaupunki on itsessään niin puhutteleva, että se vetää vertoja monelle museolle. Mostarissa liikkuminen on vaivatonta, joten tämä ”ulkoinen museoreitti” sujuu helposti jalkaisin kaupunkia tutkaillen.

Huomasimme iloksemme, että Bosnia-Hertsegovinen hintataso on matkailijoille erittäin edullinen, joten täällä Mostarissakin ravintoloista, kahviloista ja kuppiloista kannattaa tosiaan nauttia. Samoin kuin Trebinjessä olimme mieheni kanssa mielellämme  turistina tukemassa tämän kaupungin kehittymistä tuomalla omaa valuuttaa. Kannattaa siis  istahtaa jollekin kaupungin lukuisista terasseista nauttimaan vahvuudestaan tunnettua bosnialaista kahvia ja katsella paikallisten menoa.

Mostar ei jättänyt minua kylmäksi. Oikeastaan hämmästyin sen kivisten seinien ja mukulakivien voimaa miten ne puhuttelivat minua. Mostar on juuri niitä paikkoja, joissa matkailijana joutuu pohtimaan omaa matkailufilofiaansa. Mitä taustaa vasten valitsemme matkailukohteemme? Matkustammeko vain paikkoihin, joissa on  perinteistä kauneutta ja omalle mukavuusalueelle mahtuvia helppoja elämyksiä. Vai olemmeko kiinnostuneita kohteiden erilaisuudesta ja niiden omintakeisuudesta? Hyväksymmekö rosoisuuden ja karheuden?

Huomaan, että Mostarissa vierailu sai siirrettyä oman mukavuusalueeni reunoja taas piirun verran.

KOMMENTOI ARTIKKELIA

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi