Jos huomaat, että jokin on tekemisen arvoinen ja ansaitsee tulla tehdyksi, mahdollisuudet oman elämän laajentamiseen ja rikastuttamiseen kasvavat. Haaveet ansaitsevat tulla eläväksi!

Olemme tehneet nyt kaksi pidempää -yli kolme kuukautta kestävää omatoimimatkaa. Ensimmäinen suuntautui Etelä-Amerikkaan ja toinen Kaakkois-Aasiaan. Olemme saaneet kuulla monelta suunnalta mietteitä siitä, että olisipa hienoa näin aikuisena itsekin lähteä. Vastauksemme on: ”Aina kannattaa tehdä unelmistaan totta. Kokeeksi, viihteeksi tai vain kerran elämässä tehtäväksi elämän huvitukseksi.”

Jokainen päivä kohti unelmaansa on vain yksi päivä lisää liikettä, ja tuo liike kohti tavoitetta lisää uskallusta, rohkeutta ja nautintoa. Tämän voin henkilökohtaisesti allekirjoittaa omasta elämästäni ja ratkaisuistani.

Kirjoitamme tämän postauksen teille, jotka haaveilette tämänkaltaisesta omatoimimatkailusta. Tai haaveillette jostakin omannäköisestä ja – kokoisesta matkasta. Tässä muutama yleinen asia pohdittavaksi. Sekä matkan että parisuhteen onnistumisen kannalta.

Ennakkosuunnittelu versus spontaanius

Omatoimimatkailu antaa paljon, mutta se teettää myös paljon työtä! Matka vaatii runsaasti etukäteissuunnittelua: mihin mennään? Mennäänkö bussilla, lentokoneella, junalla vai millä? Täällä on paljon yksityisiä liikennefirmoja, mutta minkä tasoisia? Mistä ja mihin aikaan? Missä yövytään? Onko asemalta majapaikkaan pitkä matka? Mikä on valuutta? Käyköhän siellä kortti?

Paljon isompia kysymyksiä ja pienempiä kysymyksiä vastattavana. Ja niihin vastaamme vain me itse. Kukaan ei tee mitään puolestamme valmiiksi. Tässä piilee suuri vapaus, mutta myös suuri vastuu. Tässä aikuisuuden iässä ei enää halua ottaa turhia riskejä. Koko ajan tulee ottaa huomioon se, että epävarmuuden ja varmuuden balanssi säilyy itselle ja parisuhteen kannalta sopivana.

Matkamme dramaturgian takana on pääosin mieheni Timo. Hänen kokemuksensa ja tieto-taitonsa näkyy matkan vaiheistuksessa hyvin vahvasti. Opettelen vähitellen suunnittelua pienien kysymysten kautta. Isoihin otan vain kantaa. Matkan suunnittelu vaatii kokonaisnäkemystä ja pienten yksityiskohtien yhteensovittamista. Kaiken aikaa.

Vaikka kuinka pohtisi etukäteen, tilanteet muuttuvat ja lopulliset päätökset voi tehdä vasta paikan päällä. Itselleni tulee aina yllätyksenä esimerkiksi matkojen etäisyydet. Perussa ja Ecuadorissa oli vuoret kierrettävä, täällä Kaakkois-Aasiassa tiet ovat välillä kuoppaisia ja vievät aikaa enemmän kuin kartalta katsottuna ensi silmäyksellä näyttäisi. Usein aikatauluissa ilmoitetaankin vain bussin lähtöaika.

Matkaan tulee myös iloisia yllätyksiä. Ne voivat muuttaa matkan suuntaa ja päämäärää. Kuulemme toisilta matkalaisilta jonkun hyvän kohteen tai näemme paikan, jossa haluamme viipyä suunniteltua pitempään.

Matkan onnistumisen todennäköisyyden ja epätodennäköisyyden  arvailu ja ihmettely on oikeastaan turhaa, kun pitää vain normaalin riskinhallinnan mielessään.  Myös pelkkään sattumaan uskominen vie matkan suunnitelulta sille kuuluvan arvokkuuden ja asettaa meidät matkailijana epämääräisten, kuviteltujen voimien ja tilanteiden armoille. Tarkoitan tällä yksinkertaisesti sitä, että on löydettävä kultainen keskitie ennalta suunnitellun ja spontaanin tekemisen välimaastossa.

Matkabudjetti

Ennakkosuunnitteluun kuuluu toki miettiä finanssipuolta. Matkailuun menee rahaa, mutta niin menee myös kotimaassa. Matkabudjetissa kannattaa pohtia millaiseen elintasoon on tyytyväinen – ja valmis. Viiden tähden hotellit ovat kalliita kaikkialla – ja itseasissa meidän kokemuksemme mukaan myös hyvin tylsiä. Siellä on steriiliä ja turvallista, mutta paikallinen elämä ja kulttuuri jää tyystin näkymättömäksi ja kohtaamatta. Itse yövymme keskihintaisissa siisteissä ja hyvinhoidetuissa hotelleissa, hostelleissa, yksityismajoituksissa tai mikä nyt missäkin kohteessa on paras vaihtoehto. Mottomme kuitenkin on, että tässä aikuisuuden iässä haluaa jo varjella yksityisyyttään ja parisuhdettaan, emmekä edes pyri joukkomajoituksiin tai kolhoosiasumuksiin kuten nuorempana olisimme tehneet.

Ruokailut ovat pääsääntöisesti edullisimpia kuin kotimaassa. Välillä on myös mukava tehdä itse ruokansa, sillä tavalla budjettiakin saa pienemmäksi.

Käytämme julkista liikennettä, ja näissä maissa missä me olemme olleet, liikkuminen on todella edullista Suomeen verattuna. Esimerkisi Helsingin paikallisliikenteen bussilipun hinnalla teemme Etelä-Amerikassa monen tunnin bussimatkan. Ja yleensä ottaen julkiset kulkuneuvot ovat siistejä ja turvallisia.

Matkailubudjetin hallinta sisältää paljon neuvottelua, kaupankäyntiä, tinkimistä. Siinä Timo on pro. Annan reilusti kunnian hänelle jolle se kuuluu.

Eteenpäinmenoa versus pysähtymistä

Matka on myös paljon siirtymistä paikasta toiseen. Täytyy sopeutua erilaisiin kulkuneuvoihin ja odotustiloihin. Ja ennen kaikkea eritasoisiin vessoihin.

Junaa odotellaan…

Reppua puretaan ja pakataan. Kaikki tavarat pitää kantaa itse. Joskus on vain luovuttava jostakin. Varsinkin jos hankkii jotakin uutta matkan varrelta.

Inventaarion aika

Parisuhteen oppimäärä

Matkalla on oppii paljon itsestään ja toisesta. Neuvottelemme myös keskenämme paljon. Keskustelemme asioista ja sen ympärillä olevasta. Täällä on pakko oppia puhumaan asioista. On pakko selvittää ongelmat ja ratkaista ne yhdessä. Matkalla tulee todeksi sanonta, että yhdessä olemme vahvempia, sillä täällä maailmalla olemme omillamme.

Matkalla olo kirkastaa ajatusta yhdessä olemisen syystä ja lähtökohdasta. Kuten olen aiemmin kuvannut (postaus http://aikuisinamatkalla.fi/2017/04/11/pariskuntana-matkalla-part-1) ei ole syyttä todettu, että maailman pisin ja lyhyin matka on parisuhde. Kun miehenä ja vaimona menee huonosti, on matka jäätävä ja uuvuttavan pitkä. Sen sijaan, kun menee hyvin, matka toiseen on todella lyhyt, hyväilevän käden ulottuvilla. Matkalla olo opettaa muutakin kuin keskustelemaan ja ratkomaan ongelmia. Se hioo kulmia, poistaa harhaluuloja omasta erinomaisuudesta ja kirkastaa toisen olemassaolon merkityksen. Kuten jo aiemmin kuvasin, matkamme parasta antia ei siten ole vain uudet nähtävyydet ja matkakohteet, vaan huomio siitä, että matkan pidetessä, matka toiseen lyhenee.

Pariskuntana matkalla – omat haasteensa

Matkalle lähtemisen tai minkä tahansa haaveen toteuttamisen  riski on ottamisen arvoinen jo pelkästään itsensä vuoksi. Kun laajennamme omaa määritelmäämme itsestämme, elämästämme, elämämme muuttuu. Riskien otossa on kyse juuri tästä.

Tarinamme jatkuvat. Käteni jo syyhyää päästä kirjoittamaan uusia.

Ps. Jos haluat seurata meitä, niin klikkaa oheista Blogit.fi ylläpitämää linkkiä. Kirjaudu seuraajaksemme  – ja saat viestin, kun uusi postaus on ilmestynyt. On tämä nykyaika helppoa:)

https://www.blogit.fi/aikuisina-matkalla/seuraa

KOMMENTOI ARTIKKELIA